Aina ei pienen orin päähän mahdu, miksei hän pääse jokaiselle kisareissulle suurempien kanssa mukaan tai miksei suomenhevostammat juurikaan korvaansa lotkauta pikkumiehen kimeille balladeille. Turhautuessaan Bamsella on tapana ottaa jotakin suuhunsa, on se sitten harja, hoitajan lahje, ohjat tai raippa. Kauaa ei Bamse onneksi jaksa maailman menoa murehtia, minkä jälkeen ori onkin sitten oma iloinen itsensä. Ratsuna ja valjakkoponina herra on sellainen jokapaikan sähläri, joka mielellään tekisi kaiken mutta turbonopeudella. Selässä takalisto saa kyytiä orin kipittäessä sinne ja tänne ja takaisin, ratsastajan ohjeita herra jaksaa kuunnella ehkä kolme kertaa viidestä.

Bamsen elämän tarkoitus on olla komea ja syödä etupihan nurmikkoa yhdessä pienen laumansa kanssa, ja siihen hommaan ori on täydellinen. Pikkuluokkiin ori saatetaa myös joskus kärrätä, ja onnen ollessa mukana, voi kotiin tulla ruusukekin. Parhaimmillaan Bamse on yleisön edessä, ori rakastaa taputuksia ja tuntuu kasvavan joka kisareissulla vähintään porkkanan verran suuremmaksi.