virtuaalihevonen Kedon Varjoviuhka

(KTK II)
tummanrautias suomenpienhevostamma, 139cm
s. 25.01.2021, ikääntyy satunnaisesti, nyt 2v.
kenttäpainotteinen, helppo

om. Antonia N., VRL-01285, kasv. Fältarv Gård, Suomi
VH21-018-0134

Kedon Varjoviuhka on tallin johtajatamman Lyylin varsa, mutta hirveän paljon ei näissä kahdessa tammassa ole samaa. Viuhkaksi tai Viuhkeeksi kutsuttu pikkuneiti on paitsi aivan shetlanninponin näköinen ja kokoinen (ainakin omistajansa mielestä, useasti olen ihmetellyt, että mistä tarhaan on eksynyt shettis) mutta tullut myös luonteeltaan enemmän hieman epävarmaan isäänsä. Viuhke on hirveän sydämellinen ja utelias tamma, jolta vain loppuu usein rohkeus kesken. Tätä isältään perittyä epävarmuutta ei varmastikaan auttanut se, että emä Lyyli järkytti varsansa mieltä lähes päivittäin kiukkukohtauksillaan ja temperamentillaan. Paras tapa toimia pienen Viuhkeen kanssa on aika ja rauhallisuus, nopeudella ei saa muuta aikaan kuin sen, että Viuhke kompensoi epävarmuuttaan uhittelulla ja isottelulla. Oikeasti Viuhke rakastaa viettää oman ihmisensä kanssa aikaa ja tamma on oikea halinalle, jota pitää muistaa kehua paljon.

Ratsuna Viuhkeesta huomaa, kenen varsa neiti on. Viuhkeella on nimittäin samaa herkkyyttä kuin emässään ja emänemässään ja selässä saa olla varovainen, ettei hermostuta neitiä turhilla avuilla. Toisin kuin emälinjansa rouvat, ei Viuhke ole kovinkaan temperamenttinen vaan vain herkkä kropastaan ja sielultaan. Tamma haluaa miellyttää ratsastajaansa, mutta alkaa käydä ylikierroksilla, jos ei ymmärrä, mitä tämä haluaa. Viuhke on myös kovin herkkä ulkopuolisille ärsykkeille, ja ettei neiti säikähtelisi joka nurkkaa, täytyy Viuhke saada ratsastettua ohjan ja pohkeiden väliin niin, että tamma uskaltaa luottaa ratsastajansa hoitavan tilanteen kuin tilanteen. Hirvittävän ihana Viuhke on kuitenkin ratsuna, sillä harvoin on näin suurisydämistä ratsua allaan.

Viuhkeen ehdoton vahvuus on kouluratsastus, sillä se on pikkuneidille helppoa ja turvallista. Hetken jo näyttikin siltä, ettei tästä ponista tule kenttäratsua vanhempiensa tavoin, mutta ensimmäisten katastrofikertojen jälkeen on Viuhke lämmennyt varsinkin maasto-osuudelle. Tutun ratsastajan kanssa tamma tarvitsee kyllä edelleen paljon ratsastajansa tukea, mutta neidin pienet korvat alkavat pyöriä ympyrää ja askel väpättää, kun tamma huomaa maastoesteitä. Rataesteet ovat Viuhkeen heikoin osuus, mutta yrittämisellä tamma kompensoi ajoittaisia virheitä. Kilpailupaikoilla Viuhkeella on ajoittain tapana stressata ja ratsastajan täytyy hoitaa molempien puolesta rauhoittuminen.

Sukutiedot

i. Jeilin Piparkakkupiru
SV-I KEV-I KTK-I
sph hprn 141cm
ii. Kuurakatrilli KTK II
sph klm 142cm
iii. Ch Vainajainvalssi KTK II SLA-I* KERJ I
iie. Koistilan Hallakka KTK III SLA-I KRJ I ERJ I KERJ II
ie. Ch Vuornan Veikeä Voisilmäpulla
sph hprn 145cm
iei. Snillin Hittavainen KRJ I
iee. Nokkela Nuotiopulla KTK III SLA-I KRJ I ERJ I YLA2
e. Ch Kurjen Luulyhde KTK II
sph prt 142cm
ei. Lemmonliekki KTK III
sph hpvkk 145cm
eii. Murroksen Hohto KTK II, SLA I, KRJ I, KERJ I
eie. Vampyyritar KTK III SLA I KRJ II ERJ II
ee. Ch Kuurtolan Pöö KTK II
sph rt 142cm
eei. VIR MVA Ch, VSN Ch Tiilikan Jörö KTK II
eee. M.B. Pisku SLA II KRJ II ERJ I
01. ei jälkeläisiä

Kilpailut ja ominaisuudet

Ominaisuuspisteet

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 0.00
Tahti ja irtonaisuus: 0.00
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Kenttäratsastuksessa 00.00 op. (vaikeustaso 0)
Ajankohtainen tilanne.

☆ ☆ ☆

Rate My Pony

nopeus
herkkyys
ratsastettavuus

pää, kaula ja etuosa
laukka
kuuliaisuus

Näyttelytulokset:
15.03.2021, irtoSERT, päätuomari: Lissu T. VRL-12701

KTK II (18 + 18 + 19 + 17 = 72p.), maaliskuun kantakirjaustilaisuus 31.03.2021



Päiväkirjamerkinnät


14.3.21
päiväkirja, kirjoittajana Antonia N.
Olemme tainneet löytää Lyylin rauhantyyssijan. Lyyli on nyt toista kertaa elämässään äiti, ihana pikkuinen Viuhke nimittäin syntyi alkuvuodesta, ja Lyyli tuntuu olevan seesteisempi ja rauhallisempi kuin ikinä elämässään. En nyt kuitenkaan venyttäisi totuutta ja sanoisi, että Lyyli on erinomainen siitostamma, sillä Mandelbackeen lähtenyt Elli on omistajansa Miljan mukaan aiheuttanut tallissa jo nyt paljon hämminkiä kuten rakas emänsä. Kipakkaa luonnettaan Lyyli siis näyttäisi periyttävän (toki olemme Miljan kanssa pohtineet, että Ellissä kaksi vaikeaa luonnetta kohtaavat, mikä saattaa selittää varsan vaikeutta), mutta ainakin Lyyli itse näyttää olevan tyytyväinen emän rooliin. Alkuvuosi ei ollut helppo aika syntyä, sillä pikkuinen ja pörröinen Viuhke on ollut parikin kertaa jumissa lumikasassa, kun neidin pienet jalat eivät ole onnistuneet kaivaa itseään ulos. Lyyli on tällöin katsellut jälikasvuaan kummastuneena ja jatkanut syömistä, ja lopulta tallihenkilökunta on joutunut mennä apuun. Viuhke-parka on myös katsellut vierestä, kun pitkäkoipisemmat toverit Lime jo nyt Viuhkeen koon ohittanut nuorempi Paavo ovat juoksennelleet ympäriinsä lumesta sekaisin. Lyyli ja Viuhke saavat nyt rauhassa viettää emä-tytär aikaa, sillä veikkaisin, että arka Viuhke tarvitsee pidemmän ajan emänsä kanssa, kuin esimerkiksi kipakka Lime.

30.12.20
päiväkirja, kirjoittajana Antonia N.
Lyylin ensimmäinen varsa on nyt lähtenyt kotoa kohti uutta kotiaan Ahvenanmaalle Mandelbacken talliin. Kaikesta stressistä ja unettomista öistä huolimatta Lyyli osoittautui hyväksi emäksi, joka hoiti varsansa hyvin ja nautti selkeästi kaikesta paasauksesta ja ekstraherkuista. Tästä innostuneena olen nyt jo pidemmän aikaan katsellut suomenhevostallien oritarjontaa, mutta sitä oikeaa oria ei tuntunut löytyvän. Olin jo vähällä luovuttaa ja jatkaa Lyylin kanssa tamman kouluratsastusuraa, kun eksyin Jeilin suomenhevosia ihastelemaan. Kenttäpainotteisia suomenpienhevosia ei ole joka nurkan takana, mutta Jeilistä löytyi aivan upea hopeanruunikko Jeilin Piparkakkupiru. Laitoin Serenalle nopeasti kyselyä, onko orista mahdollista saada pakastetta näin myöhään talvella. Ilokseni vastaus oli myöntävä ja nyt näyttäisi siltä, että Lyyli tulee toista kertaa emäksi jo tammikuussa!