Drayton Waldemar (VIR MVA Ch, KTK II)

rotu, sukupuoli:shetlanninponi, ori
väri, säkäkorkeus:rautiaanpäistärikko 102cm
syntynyt:05.10.2018, ikääntyy satunnaisesti, nyt 10v.
kasvattaja:Drayton Stud, Iso-Britannia
omistaja:Antonia N., VRL-01285


painotus ja koulutus:valjakkoajo: noviisi valjakko
rekisterinumero:VH19-017-0007

Kyseessä on virtuaalihevonen

Luonnekuvaus

Drayton Waldemar on vauhdikas ja elämäniloinen poniori, joka välillä aiheuttaa tallihenkilökunnalle harmaita hiuksia keksiessään ties mitä. Waldemar eli Wallu on turhankin viisas tapaus, sillä ori kyllästyy helposti, jonka jälkeen karsinanoven lukkosysteemin tutkiminen onkin yhtäkkiä hauskaa tai vesiastian rikkominen. Tästä syystä herran karsina on täynnä kaikenmaailman hilavitkuttimia, jotka toivottavasti pitävät orin mielenkinnon muussa kuin tuhoamisessa. Ihmisten kanssa ori on hirveän ystävällinen, vaikka saattaa joskus kokeilla, onko hiukset tai esimerkiksi raippa syötäviä.

Wallu on ratsu- ja ajokoulutettu, ja herra toimii molemmissa varsin samalla lailla. Wallulle täytyy antaa jatkuvasti tehtävää, pitkään ei ori jaksa uraa hölkytellä, vaan alkaa tällöin pelleilemään, kun ei muutakaan keksi. On myös päiviä, jolloin Wallun työmotivaatio on aivan hukassa, jolloin omistaja repii hiukset päästään orin vain pukitellessa menemään. Onneksi näitä päiviä on harvemmin ja aktiivisella ratsastuksella tai ajolla Wallu on näppärä ja nopeasti oppiva poni. Hereillä pitää olla, sillä ikinä ei tiedä, mitä ori keksii.

Suku ja jälkeläiset

i. Maroonbirch Ollivander
she prt 103cm
ii. Maroonbirch Banjolin she rt 100cm
ie. Cinnabar she prt 105cm
e. Drayton Madder Lady
she rnpäis 102cm
ei. Mayfield Indigo she mpäis 106cm
ee. Drayton Minnie Pooh she rn 93cm

  

Jälkeläiset


she o. Kruunun Wingspan (e. Vadelmahurman Dolly Parts)
she o. Kruunun Winston (e. Kenmore Stormi)

Kilpailutiedot

  Ominaisuuspisteet   Tasot

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 0.00
Tahti ja irtonaisuus: 0.00
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Valjakkoajossa 00.00 op. (vaikeustaso 0)


VVJ maksimitaso: 0
Koulutustaso: noviisi valjakko

Kilpailee vain porrastetuissa kilpailuissa.
Reaaliaikainen tilanne löytyy rekisterisivulta.

Näyttelytulokset:
31.01.2019 Ponitila Adina, irtoSert (Päätuomari: birdie)
25.02.2019 Huvitus, BIS3, MVA-SERT (Päätuomari: Lissu T.)
18.10.2019 Playground Ponies, irtoSert (Päätuomari: Miia Maria)
07.12.2019 Hornanhovi, irtoSert (Päätuomari: Sorel)
30.06.2020 Safiiritiikerin Kilpailukeskus, BIS65, MVA-SERT (Päätuomari: Terhi)

Kantakirjattu II palkinnolla, Helmikuun kantakirjaustilaisuus 20.02.2019
20 + 20 + 19 + 19 = 78p. KTK-II

Champion myönnetty 08.01.2020
VIR MVA myönnetty 11.10.2020

Päiväkirja

03.01.2019 // Tervetuloa Waldemar
Oli hiljainen torstaiaamu, kun hevosrekka kääntyi Kronbackan pihalle. Juoksin hädissäni pysäyttämään kuskin ja käskin häntä jäämään pihan sille puolelle, ettei kukaan tallipihasta vain heräisi. Kuski katsoi minua hieman hämmentyneenä, mutta käänsi rekkansa ja pysäytti sen pyytämälleni paikalle. Loikin lähes paikoillani kuskin avatessa ovia, mutta pian näin oranssin turvan ilmestyvän lastaussillalle. Kiitin kuljettajaa allekirjoittaessani lähetyslistaan harakanvarpaani ja nappasin uuden shetlanninponini käteeni. Se oli vielä suloisempi kuin kuvissa, mietiskelin taluttaessani rautiaanpäistärikköä ponia tallia kohti.

"Ihan hiljaa sitten", supisin Waldemarille avatessani tallinoven mahdollisimman äänettömästi.
Olin vasta toissapäivänä vannonut pyhästi, ettei tähän talliin tulisi enää yhtään ponia, kun Des ja Kitsh olivat rikkoneet tarhan ja karanneet naapurien pihalle. Tallihenkilö pyysi samaa kirjallisena, mutta olin tyytynyt kiroamaan ponit alimpaan kuusikkoon. Lupaukseni oli pitänyt siihen saakka, kunnes avasin läheisen myyntitallin sähköpostin juuri Briteistä saapuneista poneista.

Sain kuin sainkin oranssin ponini sen uuteen karsinaan kenenkään huomaamatta ja olin ehtinyt tallihuoneeseen aamukahveille, kun tallista kuului ihmeellinen älähdys. Juoksin kahveineni katsomaan ja löysin tallimestarimme Kaarlen napit vastakkain uuden tulokkaan kanssa.
"MIKÄ tuo on??" vanhempi mies sai kysyttyä. Waldemar hamuili tallimestarin vyönsolkea, mutta se ei maistunut ponille, joka näytti irvistävän ja palasi takaisin heiniensä pariin.
"Kaarlen muisti taitaa vähän pettää, toihan on ollut täällä jo pitkään", mumisin kahvikuppiini ja käännyin kannoillani. Kyllä Kaarle vielä oppisi pitämään uudesta ostoksestani, aivan varmasti.