virtuaalihevonen Kedon Sointusatiiri

punaruunikko suomenpienhevostamma, 147cm
s. 20.10.2023, ikääntyy satunnaisesti, nyt 0v.
koulupainotteinen, tavoitteena helppo A

om. Antonia N., VRL-01285, kasv. Fältarv Gård, Suomi
VH23-018-0863

Miten voikaan ihmisen ennakkoluulot toimia itseään toteuttavana ennustuksena. Näin kävi Kedon Sointusatiirin kanssa, sillä olin jostain syystä pitkään muistellut, että emä Turmiotarinahan oli nuorena tosi vaikea otus, joten varsasta varmasti tulisi samanlainen. Yksi tallihenkilökunnan jäsen sitten kerran ihmetteli, miten voikaan varsa olla kauempana emästään, mitä kummastelin, kunnes samainen henkilö kertoi, millainen Turmio oikeasti oli eli kiltti, ehkä vähän höpsö. Olin kuitenkin ehtinyt käsitellä uutta ruunikkoa piensuokkitammaa Sointua selkeästi kuin riiviökakaraa, ja sellainenhan tammasta sitten kasvoi. Ainoastaan Sointu on perinyt niin emältä kuin isältäänkin suunnattoman ahneuden, minkä vuoksi karsinassa ajoittain äkäinen Sointu on lähes vietävä orikuolaimilla, jos kevään nurmikko on vielä kokeilematta. Pienestä pyöreästä ponineidistä löytyy haastetta käsitellessä, vaikka se näyttääkin itse aurinkoiselta pyöreine mahoineen ja kiltteine emineen.

Ratsuna on erittäin hyvä huijaamaan ratsastajansa luulemaan, että tamma on patalaiska. Ja niinhän se on useimmilla ratsastajilla, jotka eivät osaa neidillä ratsastaa. Jos tamman selkään laittaa sellaisen henkilön, joka ei tiedä neidin vippakonsteja ja sala-apuja, on tuloksena jalkojaan uralla raahaava poni, joka potkaisee raipasta ja puraisee kuolaimiin kiinni. Nämä sala-avut ovat ne, että tammalla pitää ratsastaa kuin herkimmällä puoliverisellä. Apujen täytyy olla salamannopeita ja kevyitä, mikään painaminen tai vetäminen saa Soinnun vaan hidastamaan. Herkillä ja oikeinajotetuilla avuilla Soinnusta kuoriutuu aivan uusi kouluratsu, joka reagoikin myös nopeasti. Tamman näennäishitauden alla on oikeasti molemmilta vanhemmilta peritty moottori, joka herättyään saa Soinnusta esille aivan toisen puolen. Toki täytyy muistaa, että herkkuahmatilla on myös rajansa kaikella, ja treenit kannattaa pitää suhteellisen lyhyinä. Soinnun kanssa puolisen tuntia on ihanneaika treenille, tämän jälkeen moottori saammuu ja herää vasta seuraavaan ruokailuun.

Esteillä Sointu ei ole perinyt tippaakaan moniosaaja isänsä taitoja, sillä meidän Sointu on kyllä niin kouluhevonen esteillä kuin vain olla ja voi. Tamman mielestä tikkujen ylittäminen on so last season, minkä vuoksi neidin mielestä sitä ei tarvitsisi harrastaa ikinä. Vaikka siis olisi saanut Soinnun liikkumaan alkutunnista nopeilla avuilla, tunnet selässä, kuinka vauhti hidastuu joka esteen kohdalla ja lopulta maapuomikin tuntuu Mount Everestiltä. Vieraissa paikoissa Sointua ei juuri kiinnosta maisemanvaihdos, lähinnä tammaa kiinnostaa se, löytyykö trailerista täytetty heinäverkko.

Sukutiedot

i. Inkiväärivirsu KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, SLA-II
sph vkk 148cm
ii. Valiovirsu
sph vrt 145cm
iii. Valiovärtti
iie. Virnassi
ie. Inkivääriina
sh vkk 155cm
iei. Jaavoikko
iee. Tyynen Tuikku
e. Turmiotarina
sph mrn 144cm
ei. Tositarina
sph m 142cm
eii. Kummitustarina
eie. Vallankaipuu
ee. Turmantuska
sh vprt 150cm
eei. Runopoika
eee. Tuskanhuuto
00. ei vielä jälkeläisiä

Kilpailut ja ominaisuudet

Ominaisuuspisteet

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 0.00
Nopeus ja kestävyys: 0.00
Kuuliaisuus ja luonne: 0.00
Tahti ja irtonaisuus: 0.00
Tarkkuus ja ketteryys: 0.00

Kouluratsastuksessa 00.00 op. (vaikeustaso 0)
Ajankohtainen tilanne.

☆ ☆ ☆

Rate My Pony


+ Runko ja takaosa
+ Temperamentti
+ Käynti

- Kuuliaisuus
- Kestävyys
- Herkkyys

Näyttelytulokset:
-


Päiväkirjamerkinnät


30.10.23
päiväkirja, kirjoittajana Antonia N.
Felkussa syntyi lokakuussa huimat viisi varsaa, mikä ylittää kaikki aiemmat varsaboomit monella hevosenmitalla. Olin alun perin miettinyt, että pitäisin jonkun varsoista Felkussa kotona, mutta ajattelin laittaa kaikki varsat myyntiin sillä toivolla, että joku jäisi luonnollisesti sitten myymättä. Näin ei käynytkään vaan kaikista varsoista tehtiin hienoja tarjouksia, jolloin jäin probleman eteen. Myydäkö kaikki, ja jos en myisi kaikkia, niin minkä varsoista pitäisin itselläni? Vähitellen, kun lueskelin tarjouksia, huomasin kuitenkin aina palaavani Turmiotarinan varsan kohdalle ja voivotellen hieman, että tästä varsasta tehtiin erittäin varteenotettava tarjous. Aikani painiskeltuani laitoin hyvälle tutulleni, tarjouksen tekijälle isot pahoitteluviestit ja päätin pitää Kedon Sointusatiirin itselläni. Katsotaan, kasvaako punaruunikosta varsasta sellainen otus, kuin ajattelin, vai soitanko vielä joskus tarjouksen tehneelle, että onko se vielä voimassa.