Poniniemi

newforestinponikasvatusta

Esittely

Kuten Poniniemen nimikin viittaa, sijaitsee tila aivan meren läheisyydessä. Tallipihalta vie suora reitti merenrantaan noin kymmenessä minuutissa, jossa avautuva luonnonranta on omiaan laukkaamiselle ja hevosten jalkojen viilentäville kahluulenkeille kesällä. Assi ei valitettavasti ole saanut rantaa ostettua vain tallin käyttöön yrityksistä huolimatta, mutta satunnaisten yhteenottojen auringonpalvojien kanssa lisäksi on rannalta löydettävissä kuumina päivinä myös rantaleijonia. Assin jaloista tai kainalosta löytää lähes poikkeuksetta tallichihuahuan Myyn, joka haukkumisellaan ilmoittaa vieraista ja useimmiten myös tutuista. Tai poneista. Haukkumista siis kuuluu paljon.

Poniniemi on siittola, jossa arki pyörii tulevien yhdistelmien suunnittelemisen ympärillä ja ponien treenaamisessa. Assi on ottanut elämäntyökseen saada varsinkin orit (tähän kastiin kuuluu myös tallin mieshenkilökunta) parhaimpaan kuntoon, mitä on Suomessa nähty, ja niin ovat puitteetkin urheiluun otollisia: koneita ei käytetä lihasten kasvattamisen vuoksi lähes mihinkään, ainoastaan mönkijään tallineiti on suostunut. Estekalustot ovat huippuaan esteponien treenaamiseen, läheiset metsät ovat täynnä kunnonkohotuslenkkejä ja koulukenttä taas käännetään kerran viikossa - kyllä, myös talvella. Maneesia Assi ei ole vielä saanut lämmitysmalliksi, mutta peltikattoinen halli antaa mukavasti säänsuojaa muuten.

Itse tilan rakennukset eivät ole peräisin muinaishistoriasta, eivätkä ne ole myöskään uusinta teknologiaa. Tallit rakennettiin 2000-luvun alussa, ja ne ovat varsin normaalit betonilattiaiset puurakennukset, joissa ponit tuntuvat viihtyvän. Poniniemen prioriteettina onkin ponien hyvinvointi, minkä vuoksi talvella tallihenkilökunta joutuu käyttämään villarukkasia sisälläkin, kun sisälämpötila pyritään pitämään karvaisille poneille sopivana. Ruokailut hoidetaan perinteisesti käsin ilman uusimpia automaattijakajia, mikä mahdollistaa ponien kunnon tarkastamisen monta kertaa päivässä.

Tallihenkilökunta

Miesintoilijana tunnettu Assi on palkannut Poniniemeen Suomen komeimmat ponimiehet. Tallilla järjestettiin hyvin tiukka karsinatilaisuus, josta palkattiin kolme tallimiestä: Tellervo, Pera ja Jarmo. (Assin uusi elämänmantra on ollut siitä lähtien "ei nimi miestä pahenna".)

Tellervo Åra. Suomenruotsalainen, kaksikymppinen nuorimies, joka saapui meille musertuneena esteratsastajana. (Ura kariutui isovarpaanmenetykseen talikko-onnettomuudessa, minkä vuoksi Tellervo ei enää kyennytkään pitämään tasapainoaan suurissa esteluokissa ja menetti sopimuksensa myyntitallin kanssa).
Jarmo Hurme. Vielä lukiota käyvä nuorukainen, joka keskenkasvuisena uroksena pystyy ratsastamaan myös pienemmätkin ponit. Uhoaa nousevansa tulevaksi esteratsastuksen huipuksi, ja onkin hyvää pataa Tellervon kanssa.
Pera Ala-Hirvi Kahdenkymmenen paikkeilla oleva nuorukainen, joka supisuomalaisena puhuu vähän ja pitää mallasjuomasta. Rauhallinen tallipoika, joka on tallin päätalikko Assin jälkeen, vaikka joutuukin "tallimestari"-tittelinsä vuoksi T&J-tiimin kepposten kohteeksi. (Kuvassa uskoi ensimmäisen ja viimeisen kerran Jarmoa, joka ilmoitti Assin käskeneen henkilökuntaa pukeutumaan pääsiäisen kunniaksi naamiaispukuihin potkujen uhalla. [pukeutumispäivä oli oikeasti vasta vappuna.])

Poikien ja Assin lisäksi tallissa pyörii aika-ajoin vaihtuvia naispuolisia hoitajia ja ratsastajia, jotka Assi tosin tuppaa erottamaan (varsinkin liiallisen läheisyyden tallipoikien kanssa jälkeen), minkä vuoksi Poniniemessä huhutaan olevan salapareja (joita Assi yrittää kuumeisesti selvittää).

Vakituisia tallityttöjä ovat Assin 17-vuotias veljentyttö Olivia Nietos, joka ottaa yhteen Assin kanssa harva se päivä mutta toisaalta myös on Assin juorukaveri, sekä Nelliina Kangas, 16-vuotias oranssitukkainen vakihoitaja, joka joutuu pienen kokonsa vuoksi osoittamaan taitonsa lähes viikottain.